Rajoja rikotaan jälleen: NoU:n Kaisa Katajistolla ja Ulla Ovaskalla 300 SM-sarjaottelua täynnä

02.03.2022 13:45

Kaisa Katajisto torjuu Nokian maalilla neljättä kautta. (kuva: Timo Kupiainen)


SM-jatkosarja lähenee loppuaan ja kevään pudotuspelit ovat jo ihan kulman takana. Viime vuoden hopeajoukkue Nokian Urheilijat lähti uuteen kauteen vahvasti sijoittuen alkusarjan päätyttyä ensimmäiseksi ja on sittemminkin pysytellyt vahvasti sarjataulukon kärkipäässä. NoU on kuulunut SM-ringeten kestomenestyjiin jo usean vuoden ajan, joten joukkueen kauden päätavoitteet olivat odotetusti asetettu jälleen kevään pelejä silmällä pitäen. Yksi joukkueen menestykseen positiivisesti vaikuttavista tekijöistä on epäilemättä ollut vuodesta toiseen pitkälti samana pysynyt pelaajarunko, josta ei ainakaan kokemusta puutu. Helmikuun aikana kaksi joukkueen pelaajaa, maalivahti Kaisa Katajisto ja puolustaja Ulla Ovaska, rikkoivatkin kunnioitettavan 300 SM-ottelun rajapyykin. Saimme kaksikon haastatteluun ja kysyimme, millaisia ajatuksia rajapyykin rikkominen heissä herättää ja mitä kaikkea heidän uralleen onkaan mahtunut.

Lahdesta Raision ja Lapinlahden kautta Nokialle

Alun perin Lahdessa ringetteuransa aloittanut Kaisa Katajisto, 27, on tehnyt kiitettävää torjuntatyötä ”Noutajien” maalinsuulla jo kolmen vuoden ajan. Tämä aika on tuonut Katajistolle kaksi SM-kultaa ja yhden hopean. Aikaisempina vuosina hän on saavuttanut RNK Flyersin paidassa yhden kullan, yhden hopean ja kaksi pronssia, sekä voittanut Suomen mestaruuden myös osana Lapinlahden joukkuetta. SM-sarjassa saavutettujen mitalien lisäksi Katajisto on myös kaksinkertainen MM-kultamitalisti. Nyt helmikuussa hänelle tuli täyteen peräti 300 SM-ottelua.

-Se (ottelumäärä) on aika paljon, lähdetään siitä. Nyt on käynnissä kausi numero kymmenen SM-sarjassa. Kai sitä pari vuotta pitää vielä vääntää, että on eniten pelejä pelattuna maalivahdeista. Siinä on seuraava tavoite, Katajisto kertoo.

Kuinka päädyit ringeten pariin?

-Kävin joskus seitsemänvuotiaana kokeilemassa erilaisia lajeja, enkä tiedä mikä juuri ringetessä oli sitten se juttu. Maalivahdit olivat kiekossa siistejä ja halusin kokeilla sitä itsekin.

Ylitit helmikuussa kunnioitettavan 300 SM-sarjaottelun rajapyykin. Muistatko jotakin ensimmäisestä SM-pelistäsi?

- Ensimmäisen SM-pelin pelasin Raisiossa, enkä muista siitä juuri sen enempää. Yhdessä ensimmäisistä peleistä kuitenkin mieleen on jäänyt hauska tapahtumaketju: Petu (Petra Ojaranta) pelasi kauden ensimmäisen pelinsä, emmekä olleet koskaan aikaisemmin tavanneet. Ottelun jälkeen, kun kamat oli riisuttu ja viety kuivariin, hän tuli kehumaan kuinka olin tehnyt pelissä hienoja maaleja. Hämmentävä tilanne selittyi sillä, että kehut oli tarkoitettu Tanja Elorannalle, joten hän vain vähän erehtyi henkilöstä.

-Pelasin Raisiossa sen jälkeen, kun muutin itsekseni Turkuun lukion viimeiselle luokalle ja opiskelin kaksi inssitutkintoa. Yhden kauden reissasin Turku-Lahti-Lapinlahti-Turku väliä hyvin pienellä treenimäärällä. Sitten muutin Nokialle ja täältä löytyi työpaikka, omistusasunto, sekä joukkue, missä on hyvä olla, Katajisto kertaa matkaansa SM-areenoilla tähän päivään.

Katajisto haluaa osoittaa myös kiitokset valmentajien suuntaan, jotka ovat mahdollistaneet pelaajana kehittymisen ja pitkän uran aina SM-tasolla asti.

- Lahdessa aikanaan eka maalivahtivalmentaja Olli Palo teki isoimman pohjatyön. Raisiossa Tipi Himberg oli tosi vaativa, mutta paras valmentaja Jonna Sataman ohella, joka koskaan on ollut. Kimi Forsblomin kanssa maajoukkueessa paljon purettiin asioita, mitä sitten lähtenyt itse työstämään. Aura Lehtosen kanssa taas ollaan nyt juteltu enemmän ja se on tällä kaudella tuottanut tulosta. Tässä kohtaa, kun on kokenut ja voittanut paljon, pelaa lähinnä siksi, että haluaa nähdä vieläkö voi kehittyä ja iso rooli on myös kavereilla. Nokialla joukkue on meille paljon muutakin kuin ringette, vaikka se on kai se pääasia. Nyt on myös ollut siistiä nähdä, että mm. oheistreeniä muuttamalla on pystynyt tekemään taas paljon.

Tähän mennessä uransa huippuhetkiksi Katajisto listaa suomenmestaruuden voittamisen kolmesti putkeen kolmessa eri joukkueessa sekä maajoukkueen tarjoamat kokemukset. Yksi näistä on ollut mahdollisuus tutustua niihinkin pelaajiin, jotka normaalisti kentällä näkee vain vastustajina.

-On ollut onni saada pelata kovissa joukkueissa ja treenata Suomen parhaiden pelaajien kuten Suskin (Susanna Tapani), Epun (Elina Raesola) ja Maijun (Marjukka Virta) kanssa. Sitä kautta on päässyt sitten itsekin kehittymään, koska treeneissä saa niin paljon enemmän toistoja kuin peleissä.

Kuinka kuvailisit itseäsi pelaajana?

-Vahvuuksiani ovat kokemus, pelinluku sekä nopeus. Tykkään miettiä puolustusta ja miten parantaa sitä. Puhummekin asioista paljon yhdessä puolustuksen ja muun joukkueen kanssa, mikä on tärkeää, sillä kaukalon tapahtumat näkee maalista eri kulmasta kuin muut pelaajat.

Mitä tavoitteita sinulla on loppukaudeksi?

- Omat tavoitteeni ovat kehittää omaa peliä ja pelata mahdollisimman tasaisesti. Maalivahtina oman pelin vakiinnuttaminen kovalle tasolle loppukaudesta auttaa totta kai joukkuetta, kun jäljellä on neljä parasta ja pelit voivat ratketa yhdellä maalilla. Siinä kohtaa itseluottamus ja kokemus tiukoista peleistä on arvokas lisä.

Ulla Ovaska palasi SM-kaukaloihin ja rikkoi lähestulkoon heti 300 SM-ottelun rajapyykin. (kuva: Timo Kupiainen)

 

Mahanpohjasta kipristävää jännitystä, onnistumisen iloa, karvasta pettymystä ja äärimmäistä voitontahtoa

Puolustaja Ulla Ovaska, 34, palasi ringettekentille loppukaudesta eikä tuntumaa ole tarvinnut kauaa hakea. Ovaska on lukeutunut joukkueensa luottopelaajiin jo vuosia ja on tälläkin kaudella ollut kiistaton vahvistus Noutajien jo ennestäänkin varsin kovana pidettyyn puolustukseen. Nokian Urheilijoiden lisäksi hän on edustanut SM-sarjassa myös Lapinlahtea. Ovaskan kasvattiseura puolestaan on Tampere Ringette.

-Olen pelannut noin 26 vuotta. Ringeten pariin päädyin, kun luokkakaverini houkutteli mukaan. Vaikka olin alkuun susihuono, jostakin kumman syystä jaksoin jatkaa aina teini-ikään. Silloin tein päätöksen jalkapallon ja ringeten välillä ja keskityin vallan ringetteen. Ehkä koin pärjääväni siinä paremmin.

Nyt peliuran aloittamisesta on kulunut yli 25 vuotta, johon on mahtunut paljon. Uransa huippuhetkiksi Ovaska listaakin seurajoukkueen MM-kullan, kuusi SM-kultaa ja neljä SM-hopeaa, sekä valinnat SM-sarjan AllStars-kentälliseen ja sarjan parhaaksi puolustajaksi. Uran ensimmäisestä SM-ottelusta jäi mieleen puolestaan mielenkiintoinen yksityiskohta.

- Tarkkaan ensimmäistä SM-peliä en muista, mutta muistan, kuinka piti käydä ostamassa valkoinen visiirillinen kypärä tummansinisen ristikkokypärän tilalle, kun edessä oli siirtyminen Lapinlahden SM-joukkueeseen. Tampereen seudulla ei ollut tuolloin mahdollista seuraa, jossa olisi voinut edes haaveilla pelaamisesta SM-sarjassa - se ei ollut käynyt ikinä edes mielessä! Ensimmäinen leiritys Lapinlahdella oli myös aika kylmää kyytiä. En uskonut, että ikimaailmassa voisin taitojen puolesta päästä mukaan joukkueeseen pelaamaan, Ovaska nauraa muistellen SM-uransa alkumetrejä.

Suurimpina vaikuttajina uransa varrelta Ovaska nostaa esiin Nokian nykyisen valmentajan Jonna Sataman, sekä Lapinlahden entisen valmentajan Juha Pohjolan.

- Jonna oli valmentajani jo 16-vuotiaana, aika pitkä matka ollaan menty yhdessä ja kumpikin on kasvanut omassa roolissaan valtavasti vuosien saatossa. Toisena joskaan ei vähäisempänä Juha ”Junnu” Pohjola, joka opetti kuinka ringetteä oikeasti pelataan. Viime vuosina tärkein vaikuttaja ringeten suhteen on ollut Noutajat. Sellainen ryhmä erilaisia ihmisiä, jossa on äärimmäisen hyvä olla!

Miten suhtautumisesi peliin, pelaamiseen ja lajiin on muuttunut vuosien varrella?

-Alun hätäily ja sinkoilu on muuttunut ennemminkin omien taitojen ja keinojen tiedostamiseen, pelaamiseen omilla vahvuuksilla. Näen itseni voitontahtoisena pelaajana. Kentällä vahvuuksiani on rauhallisuus, pelinlukutaito ja voima. Asenne harjoitteluun on myös muuttunut. Tässä kohtaa kun kehitystä ei niinkään iän ja ajankäytön puolesta ole luvassa, pitää keskittyä heikkouksiin ja kehittää niitä. Tavoitteena on pelata voittavaa ringetteä, mikä tarkoittaa pelaamista juurikin niillä omilla vahvuuksilla ja myös järjen käyttöä. Kaikista tärkeimpänä ringeten kuuluu olla hauskaa! Niin kauan kuin jaksaa pelata täysillä, pilke silmäkulmassa, anna palaa! Jos pelaaminen alkaa tökkiä tee välillä jotain muuta. Aina voi pyrkiä takaisin jos on riittävästi halua.

Katajisto ja Ovaska toteavat molemmat ringetellä olleen suuri vaikutus läpi elämän, vaikkakin painotukset ovat vaihdelleet eri vaiheissa.

-(Ringeten) Rooli on ollut todella valtava ja tuntuu olevan edelleenkin, niin hyvässä kuin pahassa. Näin puoli kautta pelaamattomana voi todeta ringeten jättämän aukon olleen todella suuri. Ringeten tarjoamat ystävät, tunnemyrskyt ja yhdessä tekeminen tuovat äärimmäisen tärkeän vastapainon arjelle. Tunneskaala on niin laaja, etten ole keksinyt mistä muualta sellaista voisi saada kuin kilpaurheilusta. Mahanpohjaa kipristävää jännitystä, onnistumisen iloa omasta suorituksesta, riemua toisen suorituksesta, karvasta pettymystä häviön jälkeen, äärimmäistä voitontahtoa… Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin! Ovaska päättää.

Katajiston ja Ovaskan edustama NoU kohtaa viimeisessä SM-jatkosarjan ottelussaan Jyskeen ennen pudotuspelien alkamista. Kaikki SM-jatkosarjan ottelut ovat katsottavissa maksutta Ruudusta.