“Tuppaa työt välillä häiritsemään harrastuksia” - Teemu Järvenpäälle 200 ottelua SM-sarjassa

Jäähallin kaiuttimista kuulutetaan joukkueiden avauskentällisiä ja ottelu on valmis alkamaan. Raitapaitaan pukeutunut, ottelua tuomitsemaan valittu hahmo valahtaa kalpeaksi siniviivalla. Hikikarpalot ilmestyvät otsalle, mutta nopea tarkistus taskuihin palauttaa sykkeen takaisin terveisiin lukemiin. Varapilli on vain yksi asia, jonka Järvenpää on vuosien tuomariuransa varrella oivaltanut. 

31-vuotias Teemu Järvenpää vihelsi uransa 200. SM-ringetteottelun Tuusulassa 6.11.2021 Blue Ringsin kohdatessa Kiekko-Espoon. Järvenpäälle 200 ottelun täyttyminen on yksi rajapyykki uralla, ja tuomarin katse onkin jo tulevassa. Päällimmäisenä tavoitteena on kehittyä pelin mukana. 

Järvenpää kokee tuomaroinnin antavan taitoja ja työkaluja kaukalon ulkopuoliseen elämään. Erityisesti kommunikointi- ja vuorovaikutustaidoista hän kokee olevan hyötyä. Paineen ja nopeiden pelitilanteiden alla syntyy luottamus omiin päätöksiin myös muilla elämän osa-alueilla. 

Järvenpää työskentelee VR:llä kolmivuorotyössä lähiliikennekonduktöörinä, ja tuomarointi on hänelle myös tärkeää vastapainoa työlle ja muille harrastuksille. 
-Viime kesänä juoksin kaksi maratonia ja tulevana kesänä olisi tarkoitus osallistua 83 kilometrin juoksuun NUTS Karhunkierroksella, Järvenpää summaa juoksuharrastustaan. 

Pelikunnosta pitää huolen monipuoliset liikuntaharrastukset: listalta löytyy kuntosalia, pyöräilyä ja uintia sekä kansallispuistoissa vaellusta. Järvenpää on vanha kilpahiihtäjä, ja tuolloin kilpahiihdon vastapainona toiminut maastohiihto on valikoimassa edelleen mukana. 
-Tuppaa työt välillä häiritsemään harrastuksia, hän naurahtaa.   

MATKALLA MM-KISOIHIN 

Tuomariuransa Järvenpää aloitti miltei 20 vuotta sitten. Kun jääkiekkoharrastus oli loppumetreillä, alkoi Järvenpää harkitsemaan uutta roolia jääurheilun parissa. Lopulta ringette valikoituikin tuomittavaksi lajiksi. 
-Kiinnostuin silloin siskon kautta lajista, ja oman jääkiekkoharrastuksen jälkeen tuomarointikin alkoi kiinnostaa, Järvenpää tiivistää.   

Tuomittuja otteluita on tuosta asti kertynyt askel askeleelta aina korkeammilta sarjatasoilta, juniorisarjoista kilpasarjoihin ja SM-sarjaan, lopulta MM-kisoihin asti. Nyt kotipaikka tuntuu löytyneen SM-sarjatasolta. MM-kisat ja SM-sarjafinaalit ovat jääneet onnistumisina mieleen. 
-Kun sinne on valittu, niin tuntee onnistuneensa kauden aikana, Järvenpää tiivistää.  

Järvenpää on tänä vuonna mukana suomalaisten erotuomareiden MM-ringissä, mikä tarkoittaa sitä, että hänet saatetaan nähdä jäällä syksyllä Helsingissä pelattavissa MM-otteluissa. 

VIRHEISIIN EI VOI JÄÄDÄ KIINNI 

Järvenpään tuomarikollegat kuvaavat häntä avuliaaksi ja mukavaksi työpariksi. Tuomarina häntä pidetään tasapuolisena. Järvenpää tunnistaakin omiksi vahvuuksikseen oikeudenmukaisuuden ja pyrkimyksen jatkuvaan pelin lukemiseen. Hän kertoo miettivänsä kentällä enimmäkseen pelin etua ja pohtivansa, millaiset ratkaisut palvelevat peliä parhaiten. 
- Mielestäni tuomari on onnistunut, kun on saanut tuomittua oikeat rikkeet ja ollut samalla huomaamattomin henkilö pelissä, Järvenpää sanoo.  

Tuomarityö on paljon muutakin kuin sääntötuntemusta. Tuomarit valmentautuvat peleihin opettelemalla erilaisia pelinhallintakeinoja ja –taitoja. Tuomarina ei koskaan voi olla täysin valmis, vaan aina löytyy kehitettävää. Se Järvenpäätä tuomaroinnissa kiinnostaakin.  
- Koko ajan pitää olla hereillä. Peleihin ei voi lähteä hälläväliä -asenteella, silloin varmasti menee joku tilanne ohitse. 

Sääntöjen lisäksi tuomarit harjoittelevat esimerkiksi sijoittumista ja liikkumista kentällä. Oikealla ja hyvällä sijoittumisella tuomari ostaa itselleen aikaa: kun energia ei mene pelin perässä rimpuiluun, sitä jää pelin tarkkailuun. Pelin kannalta on olennaista nähdä peli mahdollisimman laajasti tai ettei tuomarina ole pelin tiellä katkaisemassa hyvää syöttöä. 

Epäonnistumisia tuomareillekin tulee, sen Järvenpää myöntää. Virheisiin ei kuitenkaan voi jäädä pelitilanteissa sen enempää kiinni, sillä peli jatkuu.  
- Niistä pitää päästä ylitse niin kuin pelaajan, joka on epäonnistunut läpiajon jälkeen maalinteossa. 

MUKANA LAJIN MUUTOKSESSA 

Suomen Ringetteliitto on jatkuvasti mukana kehittämässä lajia ja sen sääntöjä kansainvälisen lajiliiton kanssa. Suomalaisessa ringetessä on ehtinyt tapahtua Järvenpään tuomariuran aikana paljon. Suurimpina muutoksina Järvenpää mainitsee hyökkäysaluepelaamisen ja hyökkäysajan muutokset.  
- Aikaisemmin ringetessä oli kolme tuomaria, ja itsekin ehdin joitakin pelejä viheltää linjatuomarina. Kahteen tuomariin vaihtaminen on muuttanut peliä, Järvenpää kertoo.  

Järvenpää toivoisi ringetteen entistä enemmän avoimuutta ja yhteistyötä. Peliä tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti pelaajia kuunnellen. 
- Pelaajien hienot suorituksethan pelistä parhaiten muistetaan. Ei sitä kuinka monta viivaa tuomari ei nähnyt. 

SM-SARJAN TASAISUUS PALVELEE KAIKKIA 

Tällä kaudella ringeten SM-sarjan kärki on uudistunut, kun Lapinlahden Luistin –89 luovutti paikkansa SM-sarjassa. Myös tuomarit ovat huomanneet sarjan tasoerojen kaventuneen. Järvenpää sanoo sarjan tasaisuuden palvelevan kaikkia. 
- Tällaisissa otteluissa ei tarvitse miettiä, mistä keräisi motivaation peleihin. Hyvänä päivänä kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa.  

Järvenpään kauden 2021-2022 tavoite on samankaltainen kuin monella joukkueella: pysyä mukana sarjoissa mahdollisimman pitkälle kevääseen. 
- Sen päätöksen tekevät onneksi muut, riittävätkö taitoni ja tekemiseni mihin saakka.